maanantai 16. tammikuuta 2012

Elämässäni kauneinta on rakkaat lapseni!

Aloitetaanpa sittenkin alusta.
Olen kolmen maailman suloisimman pienen pojan äiti, nuorin täytti juuri  3kk ja keskimmäinen on vasta 2v3kk, esikoinenkin vielä pieni isoveli eli 3v10kk. Olen ollut lasten kanssa kotona vuodesta 2008. En toki ihan kokonaan vaan aloitin syksyllä 2010 parturi- kampaajan koulun iltaopiskeluna.
Kotia ja koulua yritän nyt kovasti hoitaa, olenkin uhrannut melko paljon koulua varten. Minulla ei ole mitään koulutusta ja siksi tästä haluan kovasti valmistua. Tämä ala olisi myös minun ns. unelma-ammatti, nautin ihmisistä ja hiuksista luomisesta. 
Vaikeinta tässä onkin se että vaikka kuinka tahtoisin paperit ammatista (toki rakastan myös oppimista) pohdin jatkuvasti tätä kullanarvoista vaua-ajan tärkeyttä ja jaksamista. Pelkään että tämä valuu hiekkana sormien välistä ja tulen kaipaamaan tätä aikaa. Pelkään että en voi antaa itsestäni kaikkea sitä mihin todellisuudessa kykenen lapsilleni jos jatkuvasti stressaan koulua ja olenhan fyysisestikin muualla kolmena iltana viikosta.
Sen nojalla taas kuitenkin pystyn tulevaisuudessa tarjoamaan toivottavasti lapsille toimeentulon?!

Toisaalta elämä on liian lyhyt tuhlatavaksi järjen käyttöön ja olisi ihanaa jos pystyisin seuraamaan sydäntäni ja tekemään niin ninkuin sydämmessäni oikealta tuntuu.

Järki taas sanoo että hoida nyt opinnot loppuun ja että jos lykkään niitä niin en ainakaan kyseiselle alalle tule koskaan valmistumaan. Jotenkin näen itseni kaupan kassalla tai siivousfirmassa työskentelevän(eihän nuo ole huonoja vaihtoehtoja lainkaan, mutta itse en näistä ole haaveillut).

Tästä blogista taitaakin tulla opiskelevan kotiäidin pohdinnat blogi. ;) Ruoka asiat kun nyt vaan on niiin toissijainen juttu, niitä stressaamalla en ainakaan helpottaisi kenenkään elämää.

torstai 5. tammikuuta 2012

Överi mättööö!! :(

Sitä sitten mässäiltiin koko joulu ja loppu- sekä alkuvuosi. Tänäänkin tuli kahvin kanssa syöty vielä pari piparia. Olo onkin sen mukainen että on tankannut pari viikkoa silkkaa vehnää ja sokeria. Olen tosi väsynyt ja laiska, ei oikein jaksais tehdä mitään.
Täytyneen nyt ryhtistäytyä ja alkaa syömään taas normaalisti. Tavoteenahan on saada pirteyttä ja voimaa tähän elämään! :)
Tämän tammikuun aikana olis muutamat synttärit sukulaisilla, myös itselläni. En koe että kakkupala kylässä olisi repsahdus kun en ole millään tietillä. Yritänkin olla syömättä taas sitä puolta pannukakkua kun teen välipalaa lapsille :D
Positiivista on kuitenkin se että kun kävin va'alla niin ei ollut tullut kuitenkaan lisäkiloja! Kaipa se täysimetys sitten auttaa kuitenkin siihen että ei sentään lihoa!

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Uni ei riitä..

Jostain olen kuullut että riittävälä yöunella ja painonhallinnalla on jotain yhteistä!?!? No jos on niin en tuu onnistumaan ikinä! :( Viimekin yönä päästiin vasta aamu kahdelta nukkumaan kun pienimmällä oli kovasti masuvaivoja ja nenäkin tukossa. Aamulla herättiinkin jo seitsemältä kun isommat pojat heräsivät. Normaalisti saan nukkua pätkissä edes sen 6tuntia ja nyt kun siitä uupuu se tunti niin sen kyllä huomaa!

Ps. Sokerilakko on pitänyt sentään ja paino viikkopunnituksessa -1kg!! :)

maanantai 12. joulukuuta 2011

Sokeri!

Tänään aloitin sokerilakon joka kestää joulaattoon asti. Jätän pois siis vain valkoisen sokerin. Syön edelleen siis hedelmiä ja muita hiilihydraatteja.
Sokeri on ollut aina aika heikkouteni. Leivonnaiset ja suklaa ovat olleet kahvin kanssa lähes ehdottomia. Aijon kyllä jatkossakin niitä syödä, mutta vain kylässä ja vain yhden. :) (paitsi siis nyt tämän kymmenen päivän aikana on ihan turha niitä mulle tarjota).
Eräs tuttavani kertoikin että hänelle tuli ihan vieroitusoireet sokerista, kamalaa. Ideana onkin nyt saada kuriin tuo sokerin käyttö ja toivon että tämän lyhyt lakko auttaa siinä.
Makeutusaineisiin en aijo siirtyä sillä olen vahvasti sitä mieltä että sokeri on ehdottomasti terveellisempi kuin kaikki nuo kemiallisesti tuotetut "ruoka-aineet".

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Pikkujoulut..

Olihan pikkujoulut, ihanaa seuraa ja ruokaa! Söin kyllä taas enemmän kuin yhden lautasellisen ja enemmän kuin yhden piparin ja tortun. No ei voi mitään. Itsehän tämän projektini aloitin näin joulun alla. Oikeastaan ei ole edes paha morkkis.
Onneksi rakas mieheni osti minulle perjantaina sellaisen ihanan pelin, kinect: Yourshape fitness evolved 2012.
Peli on juuri tällaiselle kotiäidille paras sillä en ehdi salille enkä lenkille. Ainoa vapaa-aikani on iltaisin koulussa ja sen käytänkin 100%siihen. Enkä valita sillä monella ei ole sitäkään omaa-aikaa.
Pelistä siis sen verran että se on ihana ja tehokas. Siinä on lihaskuntoa ja rasvanpolttoa. Myös kannustavat valmentajat löytyy! Olen nyt parina iltana pelannut ja aivan innoissani, sillä mun ei oikeasti tarvitse stressaa mitä kotona tapahtuu tai miten vauva voi sillä pystyn olemaan KOTONA!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Tässä minä ja keskimmäinen kultahippumme Oskar herkuttelemassa suklaasuukoilla, toivottavasti seuraavassa  kuvassa syödään porkkanoita :D