Väriä, väriä.. värittömyyttä..

Levitin hiusvärin, siitä tuli upea. En siis itselleni vaan asiakkaalle. Huomasin pian että käsiä kuumotti ja kutisi. En huomioinut asiaa sen kummosemmin. Olihan mulla hanskat, mutta pieniä väriroiskeita tuli silti. Värjäytin oman tyvikasvuni ja parin päivän kuluttua huomasin raapivani hiuspohjaa ja kutina oli melkoinen. Ajattelin että sää vaikuttaa tähän, ainahan syksyisin ja keväisin vähän kutittaa.

Noup, kaikki tämä siis alkoi viime syksynä. Seuraavan kerran kun tyveni värjättiin oli kutina sietämätön, ja hiuspohja täynnä rakkulaa ja rupea. Pidin värjäyksillä väliä ja koitin olla värjäämättä tyvestä kokonaan. Tämä toimi hyvin kunnes huomasin erään "raidotuksen" jälkeen että korvia kutitti, niitä kutitti vaikka väriainetta ei niihin ollut edes osunut, vaan värjätty latva eritti siis joitain kemikaaleja vielä viikon värjäyksen jälkeenkin. Olen selkeesti allerginen hiusväreille, vaalennusaineelle ja valitettavasti herkistynyt jopa joillekin kosmetiikan tuotteille. Nykyisin, eli reilun puolen vuoden kuluttua ensimmäisistä oireista pelkkä sekunttien ihokosketuksesta saan rakkuloita, punoitusta ja sietämätöntä kutinaa. 

Muistan kun olin vasta viidentoista ja haaveilin parturi-kampaaja ammatista, toteutinkin haaveeni ja aloitin pari vuotta sitten iltaopiskelut parturi-kampaajaksi. Sitten mulle kävi näi, matto vedettiin jalkojeni alta ja se missä olen hyvä ja mistä pidän ei ole enään toteutettavissa. Pelkäksi parturiksi minusta ei ole, eikä pelkillä leikkauksilla elätä perhettä. En myöskään tahdo altistua hengitysteitse mihinkään lisää. Olen kuin juoksemassa maratonia ilman jalkoja. Tässä ei muu auta kuin toivoa että tälläkin asialla on jokin suurempi merkitys, ehkä minun kuuluu tehdä muuta, ehkä tästä joku oppii jotakin, ehkä minua maanläheistä ihmistä ei ole tarkoitettu tekemään tätä.?? En tiedä, pahaltahan tämä nyt kuitenkin tuntuu. Pitkään ajattelin että tää on ohimenevää ja kuvittelin että voin silti tehdä töitä. 

Tyhmä, minä olen tyhmä! Aloin värjäämään hiuksiani hyvin nuorena, ja värjäsinkin usein, olen tehnyt niin 10vuotta(=vähintään 120värjäystä). Ei ole mikään ihme että tässä kävi näin, tosin jotkut värjäävät useamminkin. Hiusväriallergia on melko yleinen oikeastaan, siitä ei vielä paljon puhuta, mutta jos kampaajalla (myös itselläsi kotona) on hanskat käsissä jotta ei tule kemikaaleja tai likaiseksi niin silti laitamme kaikkea tota päähämme, suoraan iholle. En nyt moralisoi ketään(varsinkaan kampaajia) olen vai alkanut itse tätä pohtimaan ja pähkäilemään. :(

No, nyt sitten kasvatan omaa ihanaa maantienharmaata hiusta. Ihanan littana ja kamalan värinen pehko! Yöks! Mutta saanpahan pian nähdä oman värini joka on ollut puolet elämästäni piilossa. ;)